Kimppa yksityistreenit kera Riikan ja Gitan Kirkkonummella. Kun omat taidot ei riitä ja kaipaa apuja on parempi kutsua apuun ihminen joka oikeasti tietää mistä puhuu. Kaikille koirille treenattiin noutoja. Rikin kanssa noudoissa on ollut ongelmana vähän hidas kapulan palautus, "mälvääminen" ja vino luovutusasento. Koulutuksessa keskityimme palautus vauhtiin ns. vauhtinoudolla, kapulan noutoon ns. iskunoudolla ja luovutukseen ns. luovutusringillä.

Tarkoituksena saada koira tuomaan kapulaa nopeammin palkka mielessä kiiluen. Yritetään saada kapula muuttumaan kivasta lelusta "pakolliseksi pahaksi" ennen patukkaleikkiä. Eli kun kapulan hakee ja tuo nopeasti pääsee leikkimään maailman parhaalla lelulla mamman kanssa. Itse kapula on vain välivaihe itse leikkiin.

Vauhtinoudossa heitin kapulan niin pitkälle kuin jaksoin, sen jälkeen apuohjaaja heitti kapulaa vielä eteenpäin jonka jälkeen käskin Rikiä hakemaan kapulan. Kun Riki oli ottanut kapulan, kehuin ja pinkasin karkuun taaksepäin. Sitten ennen kuin Riki saavutti minut heitin patukan eteenpäin ja se sai ottaa patukan palkaksi ja sitten revitettiin. Tämä toistettiin muutaman kerran. Seurauksena vauhtia tuli lisää ja mälväys unohtui sillä hetkellä. Tästä jatketaan niin että välillä juostaan ja välillä ei, koira ei koskaan tiedä koska palkka tulee vauhdissa ja koska luovutuksessa mutta tulee sen takia aina täysillä.

Iskunoudossa apuohjaaja vei kapulan n. 5m päähän, leikin Rikin kanssa patukalla. Irrotus patukasta ja käsimerkin kera käskin noutamaan kapulan. Kun lähti tuomaan kapulaa niin "jes" (meidän palkka sana) ja Riki sai iskeä patukkaan. Saalisvietillä yritetään koira saada "iskemään" hakemaan kapula intensiivisesti ja vauhdilla. Alkoi sujumaan jo oikein hyvin. Kun näyttää hyvältä eikä mälvää otetaan luovutuksia.

Luovutusringissä lähetin Rikin hakemaan kapulaa, patukka näkyvillä liivin kaula-aukosta törröttäen. Kun Riki lähti tuomaan kapulaa lähdin kävelemään pois päin ja ympyrää oikealle koiran kulkiessa vasemmalla puolelle samalla kehuen koiraa kun ote kapulasta tiivis. Jos mälväsi oltiin hiljaa ja vain käveltiin ympyrää. Kun ote oli hyvä otettiin askel nopeasti taakse ja sanottiin "tuo" jonka tarkoituksena oli saada koira tulemaan suoraan eteen istumaan ja luovuttamaan kapula. Voi että osaa ihmisen jalkojen toiminta olla vaikeaa!! Oikeaan suuntaan astuminen ei meinannut millään onnistua ja Suski joutuikin hartioista kiinni vetäen näyttämään mihin sitä pitäisi kääntyä.. Kun meidän vuoro tuli uudelleen niin meni jo paljon paremmin! Luovutuksessa odotettiin kun ote kapulaan on hyvä, kehuttiin myös, mälväämisestä ja vinosta asennosta lähdettiin taas heittämään rundia. Kapulaan koskettiin nopeasti eritavoilla jotta ote korjaantuisi, tiivistyisi jos oli huono. Sitten otettiin luovutus jonka jälkeen patukkaleikkiä. Palkkaamiseen tai paremminkin siihen mihin suuntaan patukka lähtee tuli hyviä neuvoja. Entisten oikealla sivulle lähtevien heilautusten sijaan otan askeleen taakse ja palkkaan koiran eteeni. Pitäisi tiivistää ja suoristaa luoksetuloa.

Täysín uutena asiana minulle tuli se että ohjaaja ei ota kapulaa koiran suusta luovutuksessa vaan koiran pitäisi ihanne tilanteessa itse siirtää suunsa pois kapulalta kun ohjaaja pitää kapulaa paikallaan. Riki hiffasi tämän tosi hyvin! Ote oli lopussa jo parempi, jatketaan näin, jos se turha mälväys jäisi poies.